Vuosien saatossa ovat sekä Saksa että Itävalta tulleet enemmän tai vähemmän tutuiksi ja olinkin innoissani tilaisuudesta nähdä ja kokea Sveitsi!
Tutustuin kesällä 2014 DAAD:n kielikurssilla Saksassa mahtaviin ihmisiin ympäri maailmaa, joista osasta tulikin luultavasti elinikäisiä ystäviä. On mahtava tunne, kun lähes jokaisessa Euroopan maassa asuu nyt joku, joka toivottaa sinut milloin tahansa tervetulleeksi käymään. Syksyllä aloimme slovakialaisen ystäväni kanssa pohtimaan, että haluaisimme taas tavata ja samalla päästä reissuun. Yhteinen ystävämme kurssilta ehdotti, että tulisimme hänen vieraakseen Zürichiin Sveitsiin. Syksyllä buukkasimme tahoillamme lennot ja sitten alkoikin pitkä ja piinallinen odotus. Tammikuun puoliväli koitti ja päästiin vihdoin reissuun. Lensin Finnairilla suoraan Zürichiin, lentoliput olivat melko kalliit mutta Sveitsiin ei hirveän edullisesti lentäen pääsekään.
Tapasin slovakialaisen ystäväni lentokentällä ja jatkoimme yhdessä raitiovaunulla kaupunkiin, jossa sveitsiläinen ystävämme asuu WG:ssä (Wohngemeinschaft) neljän kämppiksen kanssa. WG:n asukkaisiin tiivistyi mielestäni hauskasti koko Sveitsi: siellä asui kaksi saksalaista tyttöä, yksi ranskalainen tyttö, yksi sveitsiläinen saksaa äidinkielenään puhuva poika ja ystävämme on sveitsiläinen ranskaa äidinkielenään puhuva. Saksalaiset eivät osanneet ranskaa eikä ranskalainen saksaa, joten keittiössä kieli vaihteli lennokkaasti saksan, ranskan ja englannin välillä.
Ihastuin Zürichiin kaupunkina aika lailla heti. Makuuni söpö ja sopivan pieni suurkaupunki (383,708 as.), jossa oli paljon nähtävää ja koettavaa pitkän viikonlopun mittaiselle kaupunkilomalle. Etäisyydet kaupungissa ovat melko pienet, joten välimatkat taittuvat kätevästi kävellen tai julkisilla, jotka toimivat uskomattoman hyvin. Zürich on kyllä maineensa veroinen: korkea elintaso näkyy hyväkuntoisissa ja kauniissa rakennuksissa, yleisessä siisteydessä, hyvin toimivassa infrastruktuurissa ja korkeassa hintatasossa. Sveitsiläiset ystäväni kuitenkin huomauttivat, että Zürich on hyvin erilainen kaupunki muihin Sveitsin kaupunkeihin verrattu ja heidän mielestään esimerkiksi Geneve on taas aivan toisenlainen. Zürichissä kaikki on myös vielä kalliimpaa kuin muualla Sveitsissä.
Kohokohtia Zürichissä olivat ehdottomasti Zürichseen ympäristössä käyskentely, kaunis vanha kaupunki jossa sijaitsee kaupungille tunnusomainen kaksitorninen kirkko Großmünster sekä suuren ostoskadun Bahnhofstrassen näyteikkunoiden ihastelu (ja hintojen kauhistelu). Sveitsissä, kuten aina ulkomailla ollessani, nautin kaikista eniten ihmisten ja elämänmenon tarkkailusta ja paikallisiin erikoisuuksiin tutustumisesta. Suurena ruoan ystävänä tuli tietysti myös maisteltua erilaisia sveitsiläisiä ruokia kuten juustofondueta, racletteja, röstiä ja tietysti erilaisia suklaita.
Kuvittelin myös, että ei se sveitsinsaksa varmaan niin vaikeaa ole ymmärtää. Heh joo eipä, tunsin itseni kyllä ajoittain niin hölmöksi kun piti pyytää myyjää kolmatta kertaa toistamaan mitä hän sanoi kun en ymmärtänyt mitään. Sveitsiläiset osaavat kaikki kyllä puhua standardisaksaa, mutta eivät sitä kovin mielellään puhu ellei ole pakko. Ihmiset kuitenkin olivat kaikkialla hyvin ystävällisiä ja avuliaita.
Vietimme yhteensä kolme kokonaista päivää Zürichissä ja yhtenä päivän ostimme 24h junalipun, joka oikeutti matkustamaan yhden päivän ajan kaikilla julkisilla kulkuneuvoilla Sveitsissä. Aluksi olimme ajatelleet, että teemme päiväretken Geneveen, mutta se olisi tarkoittanut lähes kolmen tunnin junamatkaa yhteen suuntaan. WG:n asukkaat ehdottivatkin että kiertäisimme sen sijaan kauniita kaupunkeja Sveitsin saksankielisellä alueella ja uudeksi reitiksemme muotoutui Zürich-Luzern-Interlaken-Bern-Zürich.
Lähdimme liikkeelle aamulla kahdeksan jälkeen ja olimme iltakahdeksan nurkilla takaisin Zürichissä. Päivä oli siis pitkä, mutta todellakin sen arvoinen! Olimme ehtineet ajella junalla ehkä puoli tuntia kun Alpit jo ilmestyivät taivaanrantaan. Luzern oli ihana pieni kaupunki järvenrannalla, jossa oli hurmaava vanha kaupunki ja kaunis näkymä Alpeille. Interlaken on saanut nimensä siitä, että se sijaitsee kahden suuren järven välissä aivan keskellä Alppeja. Maisemat siellä olivat henkeäsalpaavan kauniit! Kaupunki oli täynnä lasketteluturisteja näin tammikuuta kun eleltiin. Bern puolestaan on Sveitsin pääkaupunki, jossa olisi tarvinnut enemmän kuin muutaman tunnin aikaa nähdäkseen kaiken mahdollisen. Bernissä kuuli puhuttavan jo huomattavasti enemmän ranskaa verrattuna Zürichiin.
Loma hurahti ohitse todella nopeasti, kuten ajalla on tapana kun on hauskaa. Paljon tehtiin ja nähtiin, mutta paljon jäi myös vielä näkemättä. Tämähän siis vain tarkoittaa sitä, että joskus on vielä päästävä takaisin!
Kirjoittanut Maija Toivonen
Germanistit maailmalla
lauantai 24. tammikuuta 2015
tiistai 25. marraskuuta 2014
¡Adiós Turku - Me voy para Vigo!
”Oi Espanja! Pääset lämpimään ja
aurinkoon” ”Älä tuu ruskeena takas”
Vastaavia kommentteja sain kuulla
kaikilta, joille kerroin matkasuunnitelmistani Espanjaan. Vastaukseni
oli yksinkertainen: ”Meen Galiciaan. Siellä sataa.”
Aurinkoinen päivä Vigossa |
Galicia Pohjois-Espanjassa (Portugalin
pohjoispuolella) ei ole tunnettu hyvästä säästään. Pois siis
mielikuvat auringosta ja täysistä hiekkarannoissa. Tilalle tulvivat
kadut, sateenvarjot ja tyhjät hiekkarannat. Viiden päivän matkaan
mahtui kuitenkin yksi aurinkoinenkin päivä. Lisäksi Galiciasta on
hyvä tietää, että espanjan lisäksi Galiciassa puhutaan gallegon
kieltä.
Joku saattaa kysyä, miksi ihmeessä
joku suuntaa Galiciaan marraskuussa, jos siellä kerran vain sataa?
Syitä on useita ja omani ovat vaihto-oppilaat sekä jalkapallo. Olin
viime lukuvuonna kansainvälisenä tuutorina ja suuntasin Galiciaan
toisen tuutorin kanssa katsomaan viime vuoden vaihto-opiskelijoita.
Matkan ajankohdan päätti kuitenkin Der Deutsche Fußball-Bund.
Vigossa nimittäin pelattiin ystävyysottelu Espanja-Saksa, johon
tietenkin halusin katsomaan, miten uudet maailmanmestarit lyövät
vanhat.
Lensimme Portugaliin Porton kentälle,
koska monen tunnin junamatka Madridista ei houkuttanut. Lentokoneesta
maisemia katsellessani jouduin luovuttamaan ja myöntämään, että
vaihtarini olivat oikeassa – vihreä meri on olemassa (yritin kovin
väittää vastaan ja sanoin, etten usko ennen kuin näen.)
Pontevedra |
Kiersimme muutaman päivän aikana
Santiago de la Compostelan (pyhiinvaeltajien kaupunki), Pontevedran
(minkä?) ja Vigon. Näistä kolmesta kaupungista vei Vigo mäkineen
voiton ja viimeiselle sijalle jäi kaupungeista tunnetuin eli
Santiago de la Compostela, jonka katedraali oli kuitenkin näkemisen
arvoinen. Mikäli Galiciaan suuntaa, kannattaa ehdottomasti kiertää
isoimmat kaupungit ja totta kai viettää aikaa rannoilla.
Auf geht's Deutschland! |
Kävelimme Vigon
katuja kun huomasimme erään hotellin edessä ihmisjoukon ja bussin,
jossa luki ”Deutschland Fußball-bund.”
Ei mennyt kuin muutama minuutti, kun Saksan maajoukkue Jogi Löwin
johdolla tuli hotellista. Muistin samalla hetkellä, että
matkallahan olikin jokin toinenkin syy kuin hyvien ystävien
tapaaminen ja innostus seuraavan päivän peliä kohtaa nousi! Peli
olikin huikea rankasta vesisateesta huolimatta. Saksa teki
voittomaalin viimeisillä minuuteilla.
Muita hauskoja kokemuksia matkalta
olivat esimerkiksi mustekalan maistaminen (yllättävän hyvää),
monopolin pelaaminen yliopiston ruokalassa sekä espanjalaisen
ystäväni saksan tunnilla vieraileminen. Esittelin itseni saksaksi
ja sain opettajalta ”Joder”-reaktion jälkeen ystävällisen
kehotuksen puhua hitaammin. Opettaja kysyi, onko suomen kielessä
sijamuotoja. Vastattuani hän totesi: ”15 sijamuotoa ja kylmä? En
ole menossa Suomeen!” Itse valitettavasti jouduin lähtemään
Espanjasta juurikin tuohon kylmään, 15 sijamuodon luvattuun maahan.
Kirjoittanut Jutta Lankinen
Kirjoittanut Jutta Lankinen
|
|
|
|
|
|
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)