lauantai 24. tammikuuta 2015

Miniloma Sveitsissä

Vuosien saatossa ovat sekä Saksa että Itävalta tulleet enemmän tai vähemmän tutuiksi ja olinkin innoissani tilaisuudesta nähdä ja kokea Sveitsi!

Tutustuin kesällä 2014 DAAD:n kielikurssilla Saksassa mahtaviin ihmisiin ympäri maailmaa, joista osasta tulikin luultavasti elinikäisiä ystäviä. On mahtava tunne, kun lähes jokaisessa Euroopan maassa asuu nyt joku, joka toivottaa sinut milloin tahansa tervetulleeksi käymään. Syksyllä aloimme slovakialaisen ystäväni kanssa pohtimaan, että haluaisimme taas tavata ja samalla päästä reissuun. Yhteinen ystävämme kurssilta ehdotti, että tulisimme hänen vieraakseen Zürichiin Sveitsiin. Syksyllä buukkasimme tahoillamme lennot ja sitten alkoikin pitkä ja piinallinen odotus. Tammikuun puoliväli koitti ja päästiin vihdoin reissuun. Lensin Finnairilla suoraan Zürichiin, lentoliput olivat melko kalliit mutta Sveitsiin ei hirveän edullisesti lentäen pääsekään.

Tapasin slovakialaisen ystäväni lentokentällä ja jatkoimme yhdessä raitiovaunulla kaupunkiin, jossa sveitsiläinen ystävämme asuu WG:ssä (Wohngemeinschaft) neljän kämppiksen kanssa. WG:n asukkaisiin tiivistyi mielestäni hauskasti koko Sveitsi: siellä asui kaksi saksalaista tyttöä, yksi ranskalainen tyttö, yksi sveitsiläinen saksaa äidinkielenään puhuva poika ja ystävämme on sveitsiläinen ranskaa äidinkielenään puhuva. Saksalaiset eivät osanneet ranskaa eikä ranskalainen saksaa, joten keittiössä kieli vaihteli lennokkaasti saksan, ranskan ja englannin välillä.

Ihastuin Zürichiin kaupunkina aika lailla heti. Makuuni söpö ja sopivan pieni suurkaupunki (383,708 as.), jossa oli paljon nähtävää ja koettavaa pitkän viikonlopun mittaiselle kaupunkilomalle. Etäisyydet kaupungissa ovat melko pienet, joten välimatkat taittuvat kätevästi kävellen tai julkisilla, jotka toimivat uskomattoman hyvin. Zürich on kyllä maineensa veroinen: korkea elintaso näkyy hyväkuntoisissa  ja kauniissa rakennuksissa, yleisessä siisteydessä, hyvin toimivassa infrastruktuurissa ja korkeassa hintatasossa. Sveitsiläiset ystäväni kuitenkin huomauttivat, että Zürich on hyvin erilainen kaupunki muihin Sveitsin kaupunkeihin verrattu ja heidän mielestään esimerkiksi Geneve on taas aivan toisenlainen. Zürichissä kaikki on myös vielä kalliimpaa kuin muualla Sveitsissä.

Kohokohtia Zürichissä olivat ehdottomasti Zürichseen ympäristössä käyskentely, kaunis vanha kaupunki jossa sijaitsee kaupungille tunnusomainen kaksitorninen kirkko Großmünster sekä suuren ostoskadun Bahnhofstrassen näyteikkunoiden ihastelu (ja hintojen kauhistelu). Sveitsissä, kuten aina ulkomailla ollessani, nautin kaikista eniten ihmisten ja elämänmenon tarkkailusta ja paikallisiin erikoisuuksiin tutustumisesta. Suurena ruoan ystävänä tuli tietysti myös maisteltua erilaisia sveitsiläisiä ruokia kuten juustofondueta, racletteja, röstiä ja tietysti erilaisia suklaita.

Kuvittelin myös, että ei se sveitsinsaksa varmaan niin vaikeaa ole ymmärtää. Heh joo eipä, tunsin itseni kyllä ajoittain niin hölmöksi kun piti pyytää myyjää kolmatta kertaa toistamaan mitä hän sanoi kun en ymmärtänyt mitään. Sveitsiläiset osaavat kaikki kyllä puhua standardisaksaa, mutta eivät sitä kovin mielellään puhu ellei ole pakko. Ihmiset kuitenkin olivat kaikkialla hyvin ystävällisiä ja avuliaita.

Vietimme yhteensä kolme kokonaista päivää Zürichissä ja yhtenä päivän ostimme 24h junalipun, joka oikeutti matkustamaan yhden päivän ajan kaikilla julkisilla kulkuneuvoilla Sveitsissä. Aluksi olimme ajatelleet, että teemme päiväretken Geneveen, mutta se olisi tarkoittanut lähes kolmen tunnin junamatkaa yhteen suuntaan. WG:n asukkaat ehdottivatkin että kiertäisimme sen sijaan kauniita kaupunkeja Sveitsin saksankielisellä alueella ja uudeksi reitiksemme muotoutui Zürich-Luzern-Interlaken-Bern-Zürich.

Lähdimme liikkeelle aamulla kahdeksan jälkeen ja olimme iltakahdeksan nurkilla takaisin Zürichissä. Päivä oli siis pitkä, mutta todellakin sen arvoinen! Olimme ehtineet ajella junalla ehkä puoli tuntia kun Alpit jo ilmestyivät taivaanrantaan. Luzern oli ihana pieni kaupunki järvenrannalla, jossa oli hurmaava vanha kaupunki ja kaunis näkymä Alpeille. Interlaken on saanut nimensä siitä, että se sijaitsee kahden suuren järven välissä aivan keskellä Alppeja. Maisemat siellä olivat henkeäsalpaavan kauniit! Kaupunki oli täynnä lasketteluturisteja näin tammikuuta kun eleltiin. Bern puolestaan on Sveitsin pääkaupunki, jossa olisi tarvinnut enemmän kuin muutaman tunnin aikaa nähdäkseen kaiken mahdollisen. Bernissä kuuli puhuttavan jo huomattavasti enemmän ranskaa verrattuna Zürichiin.

Loma hurahti ohitse todella nopeasti, kuten ajalla on tapana kun on hauskaa. Paljon tehtiin ja nähtiin, mutta paljon jäi myös vielä näkemättä. Tämähän siis vain tarkoittaa sitä, että joskus on vielä päästävä takaisin!

Kirjoittanut Maija Toivonen



tiistai 25. marraskuuta 2014

¡Adiós Turku - Me voy para Vigo!

”Oi Espanja! Pääset lämpimään ja aurinkoon” ”Älä tuu ruskeena takas”
Vastaavia kommentteja sain kuulla kaikilta, joille kerroin matkasuunnitelmistani Espanjaan. Vastaukseni oli yksinkertainen: ”Meen Galiciaan. Siellä sataa.”

Aurinkoinen päivä Vigossa
Galicia Pohjois-Espanjassa (Portugalin pohjoispuolella) ei ole tunnettu hyvästä säästään. Pois siis mielikuvat auringosta ja täysistä hiekkarannoissa. Tilalle tulvivat kadut, sateenvarjot ja tyhjät hiekkarannat. Viiden päivän matkaan mahtui kuitenkin yksi aurinkoinenkin päivä. Lisäksi Galiciasta on hyvä tietää, että espanjan lisäksi Galiciassa puhutaan gallegon kieltä.

Joku saattaa kysyä, miksi ihmeessä joku suuntaa Galiciaan marraskuussa, jos siellä kerran vain sataa? Syitä on useita ja omani ovat vaihto-oppilaat sekä jalkapallo. Olin viime lukuvuonna kansainvälisenä tuutorina ja suuntasin Galiciaan toisen tuutorin kanssa katsomaan viime vuoden vaihto-opiskelijoita. Matkan ajankohdan päätti kuitenkin Der Deutsche Fußball-Bund. Vigossa nimittäin pelattiin ystävyysottelu Espanja-Saksa, johon tietenkin halusin katsomaan, miten uudet maailmanmestarit lyövät vanhat.

Lensimme Portugaliin Porton kentälle, koska monen tunnin junamatka Madridista ei houkuttanut. Lentokoneesta maisemia katsellessani jouduin luovuttamaan ja myöntämään, että vaihtarini olivat oikeassa – vihreä meri on olemassa (yritin kovin väittää vastaan ja sanoin, etten usko ennen kuin näen.)

Pontevedra
Kiersimme muutaman päivän aikana Santiago de la Compostelan (pyhiinvaeltajien kaupunki), Pontevedran (minkä?) ja Vigon. Näistä kolmesta kaupungista vei Vigo mäkineen voiton ja viimeiselle sijalle jäi kaupungeista tunnetuin eli Santiago de la Compostela, jonka katedraali oli kuitenkin näkemisen arvoinen. Mikäli Galiciaan suuntaa, kannattaa ehdottomasti kiertää isoimmat kaupungit ja totta kai viettää aikaa rannoilla.

Auf geht's Deutschland!
Kävelimme Vigon katuja kun huomasimme erään hotellin edessä ihmisjoukon ja bussin, jossa luki ”Deutschland Fußball-bund.” Ei mennyt kuin muutama minuutti, kun Saksan maajoukkue Jogi Löwin johdolla tuli hotellista. Muistin samalla hetkellä, että matkallahan olikin jokin toinenkin syy kuin hyvien ystävien tapaaminen ja innostus seuraavan päivän peliä kohtaa nousi! Peli olikin huikea rankasta vesisateesta huolimatta. Saksa teki voittomaalin viimeisillä minuuteilla.


Muita hauskoja kokemuksia matkalta olivat esimerkiksi mustekalan maistaminen (yllättävän hyvää), monopolin pelaaminen yliopiston ruokalassa sekä espanjalaisen ystäväni saksan tunnilla vieraileminen. Esittelin itseni saksaksi ja sain opettajalta ”Joder”-reaktion jälkeen ystävällisen kehotuksen puhua hitaammin. Opettaja kysyi, onko suomen kielessä sijamuotoja. Vastattuani hän totesi: ”15 sijamuotoa ja kylmä? En ole menossa Suomeen!” Itse valitettavasti jouduin lähtemään Espanjasta juurikin tuohon kylmään, 15 sijamuodon luvattuun maahan.

Kirjoittanut Jutta Lankinen


Santiage de la Compostela
Löytyi niitä hiekkarantojakin
Pontevedran soiva silta
Vigo valmistautumassa jouluun
Kuuluisa katedraali remontissa
Palmuja!